keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

MIFONGIN PERINTÖ


Koin iloisen yllätyksen alkukesästä kun kuulin voittaneeni kirjapalkinnon Esikoiskirjailijan vuosi-blogissa  suoritetussa arvonnassa. Uutinen oli mieluisa varsinkin kun olen mielenkiinnolla seurannut kyseistä blogia ja Jennin matkaa kohti kirjailijaunelman toteutumista.

Kirjapalkinnoksi sain siis lähes uunituoreen esikoisteoksen, Mifongin perinnön. Ensimmäisen positiivisen yllätyksen koin jo avatessani paketin. Kirjan kansi oli huolitellun kaunis ja hopean kaltainen kohokirjoitus sai aikaan arvokkaan vaikutelman. Lisää iloisia yllätyksiä koin jo heti avatessani kirjan kannen. Kirjailijan itsensä piirtämä kartta kuvitteellisesta maailmasta johdatti jo heti ensi hetkistä sisälle mielikuvitusmaailmaan, joka kuitenkin voisi olla kuva muinaisesta maapallostamme. Kyseessä ei siis ollut mikään scifi-seikkailu epätodellisessa satumaailmassa vaan fantasiaan nojautuva seikkailutarina uskottavassa ympäristössään.

Kirjan alkulehdillä oli henkilöluettelo, joka auttoi hahmottamaan eri henkilöiden sukulaisuussuhteet ja toimi sopivana käynnistäjänä itse tarinaan. Kirja oli jaettu viiteen eri osaan, joista kukin esitteli romaanihenkilöiden asuinalueet ja kontekstin itse kokonaistarinaan. Jokainen osa sisälsi kirjailijan kuvittaman kansilehden, mikä lisäsi kirjan esteettistä painoarvoa ja rytmitti kerrontaa sopivasti. Lukijana koin sen hyvänä tapana siirtyä tapahtumasta ja henkilökuvauksesta toiseen.

Kyseessä oli lähes perinteinen seikkailutarina juonitteluineen, pakkoavioliittoineen, salaisine rakkauksineen ja jopa merirosvoineen silattuna mystiikalla ja muinaisilla taruolennoilla. Paketti, joka olisi voinut hajota omaan mahdottomuuteensa, mutta kirjailija sai kiitettävästi pidettyä kaikki langat käsissään. Sekä henkilöhahmot, juoni että jännite loivat ehyen kokonaisuuden. Erityisesti ihailin kirjan kieltä. Se oli kauniisti soljuvaa ja sisälsi runsaasti kielikuvia, jotka istuivat tekstiin pakottomasti.

Itse en lukeudu fantasiakirjallisuuden ystäviin, mutta kyseinen teos oli positiivinen yllätys ja etäännytti sopivasti arjesta omaan maailmaansa, viihdettä siis parhaimmillaan. Tarina kantoi loppuun saakka ja tulevat jatko-osat palkitsevat varmasti lukijansa jatkossakin.

Kustantajan sivut


4 kommenttia:

  1. Minäkään en ole koskaan fantasia maailmasta kiinnostunut, mutta tämän voisinkin lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja ei mielestäni ollut perinteistä fantasiaa vaan jotakin historiallisen seikkailukirjan ja fantasian välimaastoa, joten uskallan suositella myös sinulle;)

      Poista
  2. Kiva kuulla, että fantasian epäystävänä pidät tästä. Koska se vahvistaa kokeilunhaluani! Monet ovat kirjoittaneet, että tämä on hyvä kirja myös sellaisille, jotka eivät ole suuria fantasiakirjallisuuden faneja. Toivottavasti saan jostakin käsiini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseinen teos kannattaa lukea jo ihan senkin vuoksi, että esikoiskirjailijaksi Jenni suoriutui mielestäni hienosti ko. genren laadukkaasta toteutuksesta.

      Ulkomailla asuessani koin ongelmaksi kotimaisten kirjojen hankinnan. Australiaan tai Papua Uusi Guineaan en edes harkinnut kirjoja netin kautta tilaavani, mutta euroopassa se saattaa toimiakin. Suurena apuna oli ystävät ja perhe, jotka postittivat joitakin teoksia suoraan minulle.

      Poista